Vahingonkorvauksen oikea määrä? Johdantoa

7.9.2019

Vahingonkorvauksen määrän arviointi ei ole helppoa. Laki ei anna määrän arviointiin selkeitä vastauksia. Tässä ja myöhemmissä artikkeleissa pyrin selkeyttämään kysymyksenasettelua ja ottamaan kantaa eri vahinkolajeihin. Voit omassa korvausasiassasi ottaa yhteyttä vaikka sähköpostilla.

Suomen vahingonkorvauslainsäädäntö ei kaikilta osin vastaa 2000-luvun vaatimuksia. Vahingonkorvauslaki on sisällöltään pelkistetty yleislaki 1970-luvulta. Eri oikeudenaloille - esimerkiksi irtaimen kauppa, kuluttajansuoja, pankkilainsäädäntö, ympäristö- ja potilasvahingot jne. - on säädetty omaa vaativaa ja ajantasaisempaa lainsäädäntöä.

Ensimmäinen asia olisikin hahmottaa, minkä lainsäädännön ja käytännön mukaan mennään. Vahingonkorvauslaki on muita kuin sopimussuhteita koskeva yleislaki. Esimerkiksi: jos olet rikoksen uhri, korvausvaatimustasi on ryhdyttävä tarkastelemaan vahingonkorvauslain ja sitä koskevan soveltamiskäytännön (oikeus- ja erilaiset korvauskäytännöt mm. vakuutuskäytäntö).

Koska lainsäätäjä ei ole kyennyt ajantasaistamaan vahingonkorvauslakia (mikä olisikin erittäin suuri lainsäädäntöhanke, jossa vakuutusyhtiöillä on oma edunvalvollinen intressinsä), on asia jäänyt muun ohjeistuksen varaan. Esimerkiksi pahoinpitelyn uhriksi joutuneen kivun, säryn ja muun pysyvän haitan arviointi on tällainen asia.

Keskeinen ohjeistus on Henkilöasiain neuvottelukunnan suosituksia, viimeisin päivitys vuodelta 2018 (löytyy Googlen kautta oikeusministeriön sivuilta). Suositusten taulukoita tutkittaessa pitää perehtyä myös niiden soveltamisohjeisiin, joista voi havaita, että korvauskäytäntöön liittyy usein suurempia vaihteluita kuin mitä suosituksissa on haarukoitu.

Avainsanat: vahingonkorvaus, vahingonkorvauksen määrä, vahingonkorvauslaki, vakuutusyhtiö, pahoinpitelyn uhri, kipu, särky ja muu pysyvä haitta, henkilöasiain neuvottelukunnan suosituksia